27.08.2020

Taloudessa positiivisia yllätyksiä 


Koronaviruspandemian keskellä rohkaisevat johtajat ovat kullanarvoisia. Tärkeää on valaa uskoa siihen, että jokaisessa kriisissä löytyy voittajia ja tästäkin selvitään. Kesä-elokuussa on nähty, että syväpudotuksen jälkeen aktiviteetti toipuu ja yritykset sopeutuvat. Lomautettujen työttömyystuki ja kotitalouksien asuntolainojen lyhennysvapaat ovat suojanneet asuntomarkkinoita ja lyhennyksistä vapautuneita varoja on ohjattu kulutukseen. Yhdysvalloissa vähittäiskauppa kääntyi heinäkuussa vuosivertailussa jo nousuun. Myös asuntokauppa ja rakentaminen palautuivat yllättävän nopeasti. Länsitalouksien kannalta tärkeää oli, että Kiina avaisi tuotantolaitoksensa päättäväisin toimin, jotta länsikaupoista eivät loppuneet myytävät tavarat. Nyt vuorossa on länsiteollisuuden käänne, joka on hitaampi kuin vähittäiskaupassa, mutta käynnistynyt sekin. 

Samaan aikaan keskuspankit ja hallitukset tekevät kaikkensa talouden tukemiseksi. EU-maat ovat yhdistäneet voimansa ja pyrkivät läpiviemään historiallisen finanssipoliittisen elvytyspaketin. Yhdysvalloissa elvytyspaketista vielä neuvotellaan. Tärkeää on saada mahdollisimman moni työttömäksi joutunut takaisin töihin ja rajoittaa konkursseja sekä kriisin pitkäaikaisvaikutuksia samalla, kun talouden rakenteet sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön. Toipumisen eväät ovat siis olemassa, kunhan taloudet pidetään auki ja virustartuntoja torjutaan täsmätoimilla (hygienialla, maskit, testit/jäljitys). Rokotusta odotetaan avuksi vuoden vaiheessa. Jos taloudet sukeltavat uudelleen, Yhdysvaltojen ja euroalueen keskuspankit joutuvat nopeutetulla aikataululla Japanin tielle eikä osakkeiden tukiostoille ole juurikaan vaihtoehtoja. Varallisuusarvoja ja eläkevarallisuutta on suojattava ja estettävä länsiyhtiöiden alennusmyynti.    

Sijoittajille pandemiakriisi on ollut epämukavaa aikaa ja syksylle on kasautumassa myös muita huolia (USA:n presidentinvaalit, Brexit, protektionismi). Jokaisen sijoittajan onkin analysoitava tarkkaan sijoitussalkkunsa riskitaso, jotta markkinanousut ja –laskut kestetään. Sijoitusten hajautus on tärkeää, koska maksuhäiriöitä ja konkursseja tulee. Uskomme edelleen, että osakkeet ovat likvidissä salkussa järkevä sijoituskohde keskipitkällä aikavälillä. Q2-tuloskausi on ollut pelättyä parempi ja yritykset ovat jälleen osoittaneet, että ne kykenevät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toinen vuosineljännes näyttää jäävän tulospohjaksi ja siitä positiivinen tuloskäänne voi alkaa. Ensi vuodeksi ennustetaan 25 % tuloskasvua. Tuloskäänteen lisäksi osakkeita tukevat myös matala korkotaso ja sijoittajien varovainen positiointi. Osakkeisiin ei ole mennyt juurikaan uutta rahaa markkinanoususta huolimatta. 

Maantieteellisesti suosimme osakesalkussa laajaa hajautusta. Yhdysvalloissa on dynaamisia tulevaisuuden yhtiöitä, kunhan teknologiasijoitusten hajautuksesta pitää huolta. Euroopassakin on hyviä yhtiöitä - ja nyt myös yhteistä poliittista tahtoa. Kehittyvien markkinoiden sijoitukset suojaavat osakesalkkua länsimaiden poliittisilta riskeiltä. Terveet pienet ja keskisuuret yritykset ovat tässäkin kriisissä osoittaneet sopeutumiskykynsä ja olleet luottamuksen arvoisia. Osakesalkun heilahtelua voi rauhoittaa omaan riskitasoon sopivalla korkoallokaatiolla. Korkosijoituksista mielenkiintoisia ovat yrityslainat ja etenkin high yield.

Perinteisen korko-osakesalkun rinnalle käyvät vaihtoehtoiset sijoitukset, joista haetaan sekä tuottoa että riskien hajautusta. 

Kiinteistösijoitukset tuovat salkkuun vuokrakassavirtaa aiempaa epävarmemman osinkovirran ja pääosin hyvin matalan korkotuoton rinnalle. Kiinteistötiimimme voi myös kehittää kiinteistökohteita ja luoda lisäarvoa sijoittajille tätä kautta. eQ Hoivakiinteistöt ja Liikekiinteistöt –rahastot ovat mahdollisia sijoituskohteita kaikille sijoittajille ja lisäksi eQ Asunnot tarjoaa ammattimaisille sijoittajille tehokkaan tavan sijoittaa asuntoihin. 

Ammattimaiset sijoittajat voivat allokoida osan varoistaan myös listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin korkosijoituksiin. 

 Kirsi Martin, Strategi

Kirsi Martin, strategi