SFDR-tuoteluokittelu ja kestävä kehitys yritysvalinnassa

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (EU) 2019/2088 tuli sovellettavaksi finanssimarkkinatoimijoille ja rahoitusneuvojille 10.3.2021 alkaen. Tiedonantoasetusta yksityiskohtaisesti täydentävät ns. 2-tason RTS-säännökset ovat vielä valmisteilla ja ne tulevat voimaan alkuperäisestä suunnitelmasta kuusi kuukautta myöhässä eli 1.7.2022 alkaen.

Isossa kuvassa tarkoituksena on EU-tason säädösmuutoksin edistää rahavirtojen suuntautumista yhä enemmän kohti kestävän kehityksen hankkeita ja samalla lisätä merkittävästi läpinäkyvyyttä finanssimarkkinatoimijoiden ja rahoitusneuvojien toimintoihin ja sijoitustuotteista annettaviin tietoihin.  Läpinäkyvyyden parantamisen odotetaan lisäksi helpottavan sijoitustuotteiden vertailua ja parantavan sijoittajasuojaa.

EU:n alueella markkinoitavat sijoitustuotteet luokitellaan jatkossa kolmeen luokkaan: artikla 9 tuotteet (tavoitteena kestävien sijoituksien tekeminen), artikla 8 tuotteet (kestävyystekijöiden edistäminen) ja artikla 6 tuotteet (muut sijoitustuotteet).

Sääntelyn mukanaan tuomat velvoitteet eivät ole juurikaan muuttaneet eQ Varainhoidon visiota ja toimintatapoja vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyen. Vastuullisuus ja sen systemaattinen, käytännönläheinen kehittäminen on ollut tekemisemme ytimessä jo pitkään. Kevään 2021 aikana tutkimme ja arvioimme kuitenkin huolella, mitä luokitteluvaatimukset tarkoittavat tuotteidemme nykyisten sijoitusstrategioiden ja -käytäntöjen näkökulmasta ja mitä mahdollisesti pitää kehittää edelleen.

Valtaosan osake-ja korkorahastoistamme luokittelemme artikla 8 tuotteiksi. Näiden rahastojen sijoitustoiminnan tavoitteena on edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi edellytetään, että sijoituskohteena olevat yritykset noudattavat hyvää hallintotapaa. Artikla 9:n mukaiseksi kestäväksi tuotteeksi luokitellaan eQ Sininen Planeetta -osakerahasto. Sijoitustoiminnassa korostuvat kestävien sijoitusten tekeminen ja hiilipäästöjen vähentämisen edistäminen. Rahastossa mitataan ns. Paris aligned -polkua salkkutasolla.

eQ kiinteistörahastot luokitellaan artikla 9 mukaisiksi kestäviksi sijoitustuotteiksi. Artiklan kriteereiden mukaisesti rahastoissa tehdään kestäviä sijoituksia. Olemme määritelleet rahastoille hiilineutraaliustavoitteet käytönaikaisen energiakulutuksen osalta vuoteen 2030. Ympäristötavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä. Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiselle on määritelty Vähähiilisyyden tiekartassa vuonna 2020. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan sijoittajille.

Private Equity ja Private Credit -rahastot arvioimme alkuvaiheessa artiklan 6 mukaisiksi sijoitustuotteiksi, koska merkittävä osa kohderahastoista on artikla 6 tuotteita. Edistämme jo nyt artikla 8 mukaisten edellytysten täyttymistä kohderahastoissa.

Analyytikot tutkivat yhä tarkemmin yritysten kestävyysriskejä. Sijoittajat pyrkivät löytämään kohtuuhintaisia laatuyhtiöitä, jotka sopeutuvat muuttuvaan ympäristöön hyvin ja joiden tuoteportfolio kehittyy oikeaan suuntaan. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nähdään runsaasti tulevaisuuden teemoja ja hienoja innovaatioita. Riskillisiä ovat yritykset, jotka itsepintaisesti jatkavat kestämätöntä liiketoimintaansa. Näillä yrityksillä hinnoitteluvoima saattaa heikentyä ja toimintaan voidaan puuttua ulkoapäin. Lisäksi niiden rahoitus voi kallistua ja sen saanti vaikeutua, kun pankit asettavat etusijalle lainanannossaan kestävät kohteet. EU-viranomaiset seuraavat jo nyt tarkkaan finanssiyritysten ilmastoriskejä eri maissa. Vastaavia standardeja vaaditaan myös kolmansien maiden yrityksiltä eli EU-sääntely vaikuttaa talousalueen ulkopuolisiin toimijoihin.

Selvää on, että globaalia taloutta on ohjattava kestävämpään suuntaan. Parhaimmillaan se synnyttää yksityisten ja julkisten investointien aallon, joka vahvistaa talouskasvua. Kulutuskysynnän kannalta positiivista on, että kuluttajat vaihtavat yhä nopeammassa tahdissa ilmastollisesti kestävämpiin tuotteisiin. Kestävistä tuotteista täytyy kuitenkin tehdä kohtuuhintaisia tai muuten liian moni kuluttaja passivoituu odottamaan edullisempia ratkaisuja. Inflaation osalta haasteet eivät ainakaan vähene. Viranomaissääntely nopeuttaa talouden rakennemuutosta ja saattaa jopa pahentaa talouden pullonkauloja sekä hintavolatiliteettia. Riittääkö kuluttajahintakorin päivitys enää kerran vuodessa, kun kulutustottumukset muuttuvat yhä nopeampaan tahtiin? Keskuspankit säilyttävät myös keskeisen roolinsa, koska ainoastaan niiden taseet riittävät vakauttamaan finanssisektorin ja talouden laajamittaisissa kriiseissä (luonnonkatastrofit). Keskuspankit osallistuvatkin yhä systemaattisemmin ilmastoriskien kartoittamiseen ja analysointiin.       

Sanna Pietiläinen

Johtaja, vastuullinen sijoittaminen

Kirsi Martin

Strategi