Inflaatiopeikosta niskalenkki 2022
Vuosi 2022 on kuin pujottelurata, jolla laskettelija tarvitsee taitoa, kylmähermoisuutta ja hitusen onnea. Pandemia koettelee yhteiskuntien rakenteita ja vaatii kaikilta joustoa ja kekseliäisyyttä. Vihreä siirtymä on historiallinen rakennemuutos, jossa talouksia ohjataan ympäristöä kuluttavasta elämäntavasta kohti kestävämpää kehitystä. Samalla digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat hurjaa vauhtia yhteiskuntia ja toimintatapojamme. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi siirrymme yksinapaisesta maailmasta (USA) kohti kaksinapaista maailmaa (USA, Kiina), jossa uusi supervalta Kiina käyttää asemaansa entistä näkyvämmin.
Inflaatio on haasteista akuutein ja keskuspankkien on otettava siitä niskalenkki 2022. Kotitalouksille ei ole yhdentekevää, nousevatko hinnat 2 % vai 5 %. Yhdysvalloissa inflaatiopaineet ovat selkeimmät ja Fed varautuu nostamaan ohjauskorkoaan. Joukkolainojen osto-ohjelmat ajetaan alas maaliskuussa 2022, eikä taseessa erääntyviä varoja aiota kokonaisuudessaan sijoittaa markkinoille. Ensimmäinen ohjauskoron nosto voisi olla maaliskuussa, mikä tekisi tilaa neljälle nostolle 2022. Euroalue etenee hitaammin Fedin perässä. Tärkeintä on latistaa pitkän aikavälin inflaatio-odotukset 2 % tuntumaan, jotta palkankorotusvaateet eivät voimistu, kustannukset nouse tai inflaatio irtoa pitkän aikavälin tavoitteesta. Korkotason nousu on osa talouden toipumista. Terveessä taloudessa rahan hinta ei ole nolla!
Miksi sijoittajat sitten hermoilevat? Huolta aiheuttaa päätösten käytännön toteutus. Korkotasot lähtevät nollilta ja velkamarkkinat häiriintyvät helposti. Kiristysten sarja vaatii keskuspankeilta taitavaa verbaalista kommunikointia ja joustoa. Jos rahoitusolosuhteet alkavat kiristyä liian nopeasti ja markkinat uhkaavat häiriintyä, päättäjien on hidastettava koronnostojaan. Valtioiden, terveiden yhtiöiden ja rahoitussektorin on kaikissa oloissa kyettävä uudelleen rahoittamaan velkansa. Ilman tätä talouden toipuminen pysähtyy ja velkatasojen hallinta vaikeutuu. Päättäjät tietävät tämän. Yhdysvalloissa vahva nimelliskasvu on sulattanut velkaa huimaa vauhtia ja palauttanut julkisen vajeen kriisiä edeltävälle tasolle.
Sijoittajat joutuvat siis luottamaan siihen, että talouden toipuminen jatkuu ja tarvittaessa kasvua suojataan kaikin keinoin. Tämä luo pohjaa riskinotolle. Ammattisijoittajat testaavat sijoitustensa riskitasot ja kassavirtatarpeet tarkkaan. Voimakkaaseenkin osakemarkkinaheiluntaan on oltava valmis. Likvidissä salkussa osakkeet ovat edelleen tuottopotentiaaliltaan houkuttelevin sijoituskohde pitkäaikaiselle sijoittajalle. Yritysvalinnan merkitystä ei voi liikaa korostaa tilanteessa, jossa talouden murros kohtelee eri tavoin eri yrityksiä. Yrityksillä on oltava kykyä ja tasetta sopeutua vihreään siirtymään. Vakavaraisuus on arvokas ominaisuus, kun likviditeetti kiristyy ja rahan hinta nousee.
Arvoyhtiöitä on myös syytä lisätä osakesalkkuun rakenteellisesti kasvavien yhtiöiden rinnalle. Etenkin pandemiavoittajien kanssa on oltava tarkkana. Ne ovat hyötyneet monella tavoin pandemiasta ja nauttineet satumaisesta tuloskehityksestä. Kysyntä on ollut vahvaa, hinnoitteluvoima erinomainen ja marginaalit paksuja. Kuinka käy, kun pandemia hellittää ja kotitaloudet löytävät taas palvelutarjonnan? Korkea arvostustaso tekee monesta yhtiöstä haavoittuvan. Poliittisia riskejä riittää myös ja niitä voi hajauttaa sijoittamalla kaikille päämarkkinoille (Eurooppa/Suomi, USA, kehittyvät markkinat).
Perinteisten korko/osakesalkkujen rinnalle ovat yhä voimakkaammin nousseet vaihtoehtoiset sijoitukset, joista haetaan tuottoa ja joilla paikataan korkosalkun heikkoja tuottoja, rauhoitetaan kokonaissalkun heiluntaa ja hajautetaan riskejä. Sijoittajia kiinnostavat kiinteistösijoitukset ja listaamattomat osakkeet sekä listaamattomat korkosijoitukset. Listaamaton puoli on sääntelyssä rajattu vain ammattimaisille asiakkaille, mutta eQ:n Yhteiskuntakiinteistöt ja Liikekiinteistöt -rahastot ovat mahdollisia sijoituskohteita kaikille, joiden riskitasoon nämä sijoitukset sopivat. Myös vaihtoehtoisissa sijoituksissa ilmastotyö on jo pitkällä. Konkreettisinta se on kiinteistöportfolioissa, joissa kiinteistörahastoille asetetut hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat sekä kiinteistökohteiden hankintaa, että niiden kehittämistä.
Kirsi Martin
Strategi
