Inflaatiotaistelu vaatii veronsa, mutta siitä selvitään!
Keskuspankit hillitsevät inflaatiota nyt tosissaan ja toimet ovat sen mukaisia. Korkotaso on nostettu hyvin nopeasti nollasta ”normaalimmalle” tasolle ja ylivelkaantuneille käänne on epämukava. Valtiot, yritykset ja kotitaloudet palaavat nyt normaalimpiin aikoihin, jolloin lainaraha maksaa ja korkomenojen maksamiseksi voi joutua pienentämään muita kuluja. Sopeutumisvaiheessa aktiviteetti hidastuu, yksityinen kulutus kärsii ja yritykset siirtyvät kasvustrategiasta toimintojen tehostamiseen. Lisäksi valtioiden elvytysvara kaventuu nousevien korkojen myötä. Onneksi työpaikkoja on ja palkkatulot kasvavat, kun yritykset pitävät kiinni osaajistaan. Keskuspankit ennakoivatkin työmarkkinoiden pysyvän vahvoina ja länsimaiden taantuman jäävän lieväksi ja lyhytaikaiseksi. Niin sanottu pehmeä laskukaan ei ole poissuljettu, kun investointitarvetta on ja Kiina on tehnyt täyskäännöksen pandemia-politiikassaan. Pehmeällä laskulla tarkoitetaan talouskasvun rauhallista hidastumista.
Uskomme, että keskuspankit onnistuvat tehtävässään – kunhan poliitikot kunnioittavat keskuspankkien itsenäisyyttä, eivätkä sotke talousnäkymiä velkavetoisella elvytyksellä. Yhdysvalloissa inflaatiohuippu on jo takanapäin ja euroalue tulee perässä hyvää vauhtia. Kokonaisinflaation hidastuminen on tärkeä ensimmäinen askel. Se hillitsee inflaatio-odotuksia ja vähentää hintojen nostopaineita. Pohjahinnoissa paine jatkuu, kun sopimuskorotuksia tehdään ja palveluhintoja nostaa palkkojen nousu. Inflaation kannalta ratkaisevaa on, riittääkö ensimmäinen sopimushintojen korotuskierros vai nähdäänkö toisella vuosipuoliskolla vielä toinen? Keskuspankit tulevat pitämään rahoitusolosuhteet kireinä, eivätkä laske korkoja ennen kuin hintavakaus on suurella varmuudella saavutettu.
Korkosijoittajille korkotason nousu tarkoittaa perinteisempää ja vahvempaa tuottopotentiaalia. Etenkin yrityslainoissa tuotto/riski –suhde on selvästi parantunut ja ns. juokseva tuotto suojaa sijoittajia jo kohtuullisesti markkinaheilunnassa. Yrityslainat näyttävät myös edullisilta historiallisiin maksuhäiriöihin verrattuna. Suurin riski joukkolainasijoituksille on systeeminen häiriö, jossa likviditeetti häviäisi ja kaupankäynti vaikeutuisi. Onneksi keskuspankeilla on runsaasti kokemusta järjestelmien vakauden ja uudelleen rahoituksen toimivuuden palauttamisesta ja turvaamisesta. Inflaatiosuojan osalta korkosijoitukset ovat haastavia, koska kiinteäkuponkisissa lainoissa kassavirtoja ei voida sopeuttaa inflaatiopaineisiin.
Osakemarkkinoilla ainakin osa yrityksistä kykenee siirtämään kustannusnousuja lopputuotteiden hintoihin ja suojaamaan näin tuloskehitystään sekä osinkovirtaansa. Osakkeiden uskotaankin pitävän likvidissä salkussa pintansa. Perinteinen 7-10 % tuotto on mahdollinen, jos arvostustason nousu paikkaa tulosten laskuja ja osinkovirta tukee tuottoja. USA on muita markkinoita kalliimpi, mutta tyypillisesti suojaa sijoittajaa kriiseissä. Eurooppa-osakkeet ovat olleet yhtä edullisia viimeksi finanssi- ja Eurooppa-kriiseissä. Kehittyvät markkinat tasapainottavat tuottoja, kun Kiinan talouden odotetaan avautuvan ja toipuvan. Yhtiövalinnoissa ainakin me keskitymme tässä vaiheessa vahvataseisiin yhtiöihin, joilla rahoituskulut ja lainojen erääntymiset ovat hallittavissa.
Vaihtoehtoiset sijoitukset hajauttavat ja vakauttavat sijoitussalkun tuottoja sekä vahvistavat portfolion inflaatiosuojaa. Listaamattomat osakkeet on sääntelyssä rajattu vain ammattimaisille asiakkaille, mutta eQ:n Yhteiskuntakiinteistöt ja Liikekiinteistöt -rahastot ovat mahdollisia sijoituskohteita kaikille. Rahan hinnan normalisoituessa kiinteistörahastoissa on vuokrien korotusten ohella kyettävä kehittämään kiinteistöjä ja luomaan arvonlisää tätä kautta portfolioihin. Ilmastotyö on kiinteistöportfolioissa hyvin konkreettista. Kiinteistörahastoille asetetut hiilineutraaliustavoitteet ohjaavatkin kiinteistökohteiden hankintaa ja niiden kehittämistä, mikä lisää niiden houkuttelevuutta vuokralaisen silmissä ja tukee niiden arvonkehitystä.
Kirsi Martin, strategi
