28.06.2023
Vielä viimeinen puristus ja koronnostot on tehty!
Länsimaiden taloudet ovat osoittautuneet yllättävän sitkeiksi ja sopeutuneet korkojen nousuun pelättyä paremmin. Työttömyysasteet ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina, kun työvoimaintensiivinen palvelusektori on jatkanut työllistämistään. Lisäksi tuotantorakenteiden murros on tukenut ja tulee tukemaan kasvua, kun taloutta sopeutetaan vihreään siirtymään, teknologiseen murrokseen ja muuttuvaan geopoliittiseen ympäristöön. Finanssisektorikin on sietänyt rahapolitiikan kiristyksiä hyvin, eivätkä Yhdysvaltojen paikallispankkien ongelmat ole levinneet järjestelmätasolle. Tästä voidaan kiittää finanssivalvojia, jotka ennakoivat ongelmakohtia ja stressitestasivat pankkitaseet etukäteen. Velkamarkkinat on pidetty toimivina, jotta valtiot, yritykset ja pankit ovat kyenneet uudelleenrahoittamaan velkansa. Aiempien kriisien oppeja on siis käytetty ahkerasti päätöksenteossa ja talouden luotsaamisessa läpi inflaatioshokin.
Markkinat luottavatkin siihen, että keskuspankit palauttavat hintavakauden ja länsita-loudet selviävät operaatiosta lievällä taantumalla. Keskuspankkien on oltava tarkkoja, koska korkoja on nostettu voimakkaasti samaan aikaan, kun likviditeettiä on kiristetty. Päätösten kaikkia talousvaikutuksia ei ole vielä nähty ja mitä enemmän taloudessa on pitkiin korkoihin sidottuja lainoja, sitä hitaammin koronnostot näkyvät aktiviteetissa. Fed onkin alkanut rauhoittaa koronnostojen tahtia, jotta tehtyjen kiristysten vaikutuksia nähdään tarkemmin. Tavoitteena on löytää korkotaso, jolla hintavakaus palautetaan minimaalisin talousvaurioin. Koronlaskuja tälle vuodelle ei odoteta, vaan koronlaskut ovat edessä 2024, jos inflaatio hidastuu odotusten mukaisesti. Tällöin koronlaskuilla estetään reaalikorkojen nousu. Rahapolitiikka joustaa, jos talouden käänne on ennakoitua jyrkempi.
Perinteiset korko- ja osakemarkkinat ovat olleet alkuvuonna positiivinen yllätys, kun sijoitukset ovat toipuneet 2022 markkinakorjauksesta. Parhaat osakesalkut ovat tuottaneet kaksinumeroisia tuottoja ja moni sijoittaja miettii, pitäisikö osakkeiden painoa laskea ja voittoja jo kotiuttaa? Nopeasti ajateltuna tämä voisi olla järkevää, mutta tarkempi analyysi kehottaa sijoittajia miettimään päätöstään huolellisemmin. Totta on, että Yhdysvalloissa ja Japanissa osakekurssien nousu on ollut hurjaa ja etenkin USA:ssa arvostukset ovat jo korkealla. USA:n osakkeiden kurssinousu on kuitenkin erittäin huipukasta ja keskittyy tekoälyyn kytkettyihin yhtiöihin. Euroopassa, pohjoismaissa ja kehittyvillä markkinoilla arvostukset kertovat täysin toista tarinaa. Osakkeet näyttävät edullisilta ja etenkin pohjoismaissa voi pitkästä aikaa ostaa laatuyhtiöitä jopa alehinnoin. Osakepainon leikkaus onkin sitä vaikeampaa, mitä suurempi osa myynneistä kohdistuu hinnoittelultaan ns. edullisiin markkinoihin. Tulosnäkymäkään ei ole täysin toivoton. USA:ssa Q2/2023 tulosennusteita on vedetty alaspäin eli niiden ylittäminen on revisiointien myötä helpompaa. Euroopassa tämän vuoden tulosennusteita on korjattu ylöspäin. Jos sijoittaja kykenee katsomaan vuodenvaihteen yli ja sietää markkinoiden heiluntaa, voi olla järkevää sitkeästi omistaa osakkeita, joilla hinta laatu –suhde on hyvä, eikä tehdä päätöksiä puhtaasti alkuvuoden tuottojen pohjalta.
Korkosalkuissa alkuvuoden tuotot heijastelevat hyvin nykyisiä juoksevia tuottoja. IG-yrityslainoista voi saada 4-5 % ja high yield -lainoista 8-10 % tuotot, jos sijoittaja malttaa odottaa vuoden loppuun. Näihin tuottolukuihin ei tarvita edes korkotason laskua. Riittää, että markkinat pysyvät toimivina eivätkä riskipreemiot leviä voimakkaasti. High yield lainojen osalta muistettava on, että korkotason normalisoituessa maksuhäiriöidenkin määrä kasvaa. High yield -yhtiöiden on maksettava uusista lainoistaan 8-9 prosentin lainakorkoa ja osalle yrityksistä tämä aiheuttaa väistämättä ongelmia. Palaammekin aikaan, jolloin rahan käyttöä on tehostettava ja HY-rahaston salkunhoitajan tärkein tehtävä on väistää maksuhäiriöitä. Kaiken kaikkiaan positiivista on, että korkosijoitukset ovat palanneet tärkeäksi osaksi likvidiä salkkua ja tulevat tasapainottamaan salkun tuottoja ja riskejä tulevina kuukausina.
Vaihtoehtoisissa sijoituksissa alkuvuosi on ollut vaisu, kun vahvan vuoden jälkeen rahoituksen hinnan nousua on hinnoiteltu sijoitusten tuottovaateisiin ja arvostuksiin. Kiinteistömarkkinoilla on tehty hyvin vähän transaktioita johtuen mm. rahoituksen saatavuudesta. Tuottoerot erilaisten kiinteistösijoitusten välillä tulevat olemaan suuria, koska sijoituksissa ja rakenteissa on merkittäviä eroja. Loppuvuoden osalta markkinat tarjoavatkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia toimijoille, joilla on kykyä tehdä hankintoja.
Pitkäaikaisen sijoittajan tärkein ohjenuora on edelleen myös varallisuuden suojaaminen inflaatioriskeiltä. Matalariskisissä korkosijoituksissa reaalituottosuoja on heikko, kun kuponkivirta ei jousta inflaation mukana ja kolmen prosentin inflaatiokin painaa reaalituotot nollan tuntumaan. Osakemarkkinoilla inflaatiosuoja on korkosijoituksia parempi ja yritysten on nähty sopeuttavan lopputuotteidensa hintoja korkeampaa kustannustasoa vastaavaksi. Kiinteistösijoituksissa vuokrat ovat tyypillisesti elinkustannusindeksiin sidottuja ja vuokria korotetaan sopimuspohjaisesti. Yhteenvetona voidaankin todeta, että sijoitussalkkujen suositukset pysyvät pitkälti ennallaan. Perinteisessä korko-osakesalkussa voi pitää osakkeita, jos sijoittaja kestää markkinaheiluntaa. Yrityslainat tasapainottavat salkun tuottoja. Likvidin salkun rinnalle suosittelemme myös kiinteistösijoituksia jotka vahvistavat salkun inflaatiosuojaa ja hajauttavat sen riskejä. Uskomme, että tällä kärsivällisellä strategialla sijoittaja selviää parhaiten markkinoiden ja inflaation mukanaan tuomista haasteista.
Kirsi Martin
Strategi
