Miltä näyttää vuosi 2024?
Toivottavasti inflaatiotaistelun loppusuora häämöttää. Euroalueella ja Yhdysvalloissa tämän vuoden keskimääräisen inflaation arvioidaan alkavan jo kakkosella. Kuukausittaista takapakkia voi tulla ja etenkin palveluhintoja seurataan tarkkaan. Trendi on kuitenkin oikeaan suuntaan ja se on tärkeää. Hintakehitystä tasapainottaa tarjonnan pullonkaulojen helpottaminen. Lisäksi rahan korkea hinta hillitsee kysyntää ja hintojen nostoja. Ns. pehmeän laskun saavuttaminen vaatii kuitenkin määrätietoisten toimien ohella onnea. Keskuspankkikorkoja pitäisi päästä laskemaan 0,5-1 %-yksiköllä 2024, jotta kiinteistömarkkinat rauhoittuisivat ja rakentaminen pääsisi elpymään, investointeihin saataisiin eloa ja teollisuuden näkymät alkaisivat piristyä. Inflaation hidastuminen tukisi myös kuluttajien ostovoimaa. Keskuspankit ymmärtävät tilanteen hyvin ja pyrkivät tasapainoilemaan inflaatio- ja kasvuriskien välillä muistaen 1970-80-luvun opit. Tärkeää on samalla varmistaa velan uudelleenrahoituksen toimivuus korkeamman korkotason olosuhteissa.
Geopolitiikka luo päättäjille omat haasteensa. Länsisijoittajat ja yritykset pienentävät Kiina-riskejään ja etsivät vaihtoehtoja. Kiinan voi olla vaikeaa ylläpitää aiempien vuosien vahvaa kasvua, kun länsi ei investoi Kiinaan entiseen tahtiin, vientikysyntä on pehmeää ja rakennussektori on murroksessa. Joko kotimaista kulutusta on tuettava tai keskityttävä geopolitiikkaa enemmän kasvuun. Yhtenä vaihtoehtona on dumpata tuotteita halvalla hinnalla länsimarkkinoille, kuten sähköautojen osalta tapahtuu jo. Tämä voi kuitenkin johtaa lännessä protektionismin nousuun. Globaalin talouden murros sotkee lisäksi dataa eikä trendien lukeminen ole helppoa. Yrityksiä kannattaa kuunnella herkällä korvalla, jos haluaa hallita vaikeasti ennustettavia riskejä yritysten kautta.
Korkomarkkinoilla joukkolainojen vahvin tuottopotentiaali puristettiin vuoteen 2023, kun koronlaskutoiveet ottivat varaslähdön ja pitkät korot laskivat voimakkaasti. Samaan aikaan usko talouden pehmeään laskuun voimistui ja länsimaisten yrityslainojen riskipreemiot kaventuivat merkittävästi. Mitä jäi jäljelle vuoteen 2024? Korkosijoitusten tuottopotentiaali on edelleen hyvä, mutta perinteisempi. Koronlaskuodotukset ovat toiveikkaita ja vaativat inflaatiodatalta paljon. Pitkät korot tulevatkin heilumaan vuoden aikana. Valtionlainoissa tuottopotentiaali kuivuu, jos pitkät korot eivät pääse nykytasoilta alaspäin. Eurooppalaiset IG-lainat tarjoavat tälle vuodelle noin 5,2 % tuotto-odotusta ja selviävät lähes kuivin jaloin pessimistisistäkin skenaarioista. High yield ja kehittyvien maidenlainat voittavat, jos taantuma väistetään, mutta ne kestävät myös lievän taantuman, kunhan maksuhäiriöt pysyvät maltillisina. Lyhyen koron sijoitukset tuottavat sen sijaan vakaasti noin 4 % kaikissa oloissa. Kaiken kaikkiaan korkosijoitukset tukevat hyvin likvidin salkun tuottoja ja vakauttavat sen tuottoheiluntaa.
Myös osakemarkkinoilla korkojen ”varaslähtö” leikkasi tämän vuoden tuottopotentiaalia kautta linjan. Lisäksi 2024 tuloskasvuennusteita on odotetusti hieman laskettu. Länsimarkkinoilla 2024 tuotto-odotukset asettuvat 6-8,5 % haarukkaan eli selvästi syksyllä tehtyjen 2024 ennusteiden (8-13 %) alapuolelle. Pehmeän laskun oloissa osakkeet tuottavat korkosijoituksia paremmin. Taantuma taas painaisi osaketuotot negatiivisiksi ja syvä lama olisi kohtalokas kovan kurssinousun jälkeen. Eurooppa ja kehittyvät markkinat ovat indeksitasolla haastavia. Euroopasta ja etenkin pohjoismaista löytyy kuitenkin vahvataseisia yrityksiä järkevällä arvostustasolla. Näillä yrityksillä voi olla kykyä selvitä haastavassakin ympäristössä. Kehittyvillä markkinoilla aktiivirahasto voi puolestaan etsiä Kiinalle vaihtoehtoja. Esimerkiksi Intia, Vietnam, Indonesia, Meksiko ja Puola hyötyvät, kun yritykset ja sijoittajat hajauttavat Kiina-riskejään. Osakesalkussa sijoitukset onkin syytä tuntea tarkkaan ja on kyettävä myös muokkaamaan sijoituksia yllättävissä käänteissä.
Vaihtoehtoisissa sijoituksissa vuosi 2023 oli uudelleenhinnoittelun vuosi. Pieniin yhtiöihin sijoittaneet pääomarahastot tuottivat edelleen hyvin likvidin osakemarkkinan mukana, mutta kiinteistörahastoissa tuottoja rasittivat rahoituksen hinnan voimakas nousu, rahoituksen rajoitettu saatavuus ja kiinteistöjen arvostusten lasku. Kiinteistörahastojen arvostuskäytännöt eivät ole vielä vakiintuneet eli rahastojen tuottojen vertailussa pitää olla tarkkana. Alkuvuonna kiinteistönäkymät ovat vielä epävarmat, mutta odotetun korkotason laskun arvioidaan tasaavan kehitystä. Kiinteistöjen sijainti kasvukeskuksissa, korkea vuokrausaste ja vuokrien indeksikorotukset sekä kiinteistöjen vihreys tekevät kiinteistöistä pitkässä juoksussa houkuttelevia. Ilmastonmuutos ja kestävyysvaatimukset edellyttävät yhä ammattimaisempaa otetta kiinteistösijoittamisessa. Pitkäaikaisilla sijoittajilla kiinteistöt näyttelevät myös jatkossa tärkeää roolia sijoitussalkuissa. Ne vahvistavat yli ajan salkun inflaatiosuojaa ja hajauttavat sijoitusten riskejä.
Kirsi Martin, strategi
