Ymmärrä riskit ja tartu mahdollisuuksiin
Maailman murroksen keskellä sijoittajan on pidettävä katse kirkkaana ja keskityttävä trendeihin, jotka ohjaavat sijoituspäätöksiä. Riskinottoa tukee tieto siitä, että maailman isoimmissa talouksissa on kasvua, inflaatio on matkalla oikeaan suuntaan ja koronlaskut ovat osassa maista jo käynnistyneet. Isoista maista Yhdysvallat on dynaamisin. Se on onnistunut pääsemään teknologisen murroksen imuun, jota on tuettu myös investointipaketilla. Maan tuottavuus on lupaavalla uralla ja maahanmuutto vahvistaa työvoiman tarjontaa. Kirsikkana kakun päällä yritykset ja kotitaloudet ovat sitoneet lainansa pääosin pitkiin korkoihin, joten USA:n talous ei ole korkotasoherkkä. Ennusteiden mukaan USA:n bruttokansantuote kasvaa noin 2 % vauhdilla lähivuosina, mikä tarkoittaa, että Kiinan ei ole helppoa nousta USA:n ohi maailman ykköseksi. Jo tämän vuoden 5 % kasvutavoite vaatii Kiinalta mittavia tukitoimia. Kiinassa yksityinen kulutus toipuu koronakriisistä hitaasti ja koronasäästöt ovat edelleen sukan varressa. Kiinteistösektori on käynyt läpi tiukan matokuurin, eikä toipuminen ole vielä alkanut. Länsivienti hiipuu ja ulkomaiset investoinnit hakeutuvat Kiinan sijaan muualle Aasiaan. Kiina on kuitenkin päättäväinen ja tukee taloutta usein eri toimin. Markkinat uskovatkin maan talouden toipuvan ja yltävän tavoitekasvuun 2024.
Kuinka käy euroalueen? Ranskan vaalit ovat kansallisesti tärkeät ja maahan saattaa olla vaikea saada toimivaa hallitusta. EU:n ja euroalueen kulkua se ei kuitenkaan pysäytä. Euroopassa on kriisien myötä ymmärretty, kuinka tärkeää on rajata kansallisvaltioiden poliittiset haasteet paikallisiksi. Tätä varten Euroopan keskuspankki EKP hillitsee maiden välisten erojen liiallista kasvua eli fragmentaatiota, suojaa muita maita ”tartunnalta”, jos jossain maassa on ongelmia ja ylläpitää näin järjestelmien vakautta. Apuna ovat koko EU:n laajuiset mekanismit (ml. pankkiunioni). Nykyisessä suurvaltakilpailussa tämäkään ei vielä riitä, vaan EU:ta pitäisi kehittää edelleen. Erityisen tärkeää olisi kääntää fokus EU:n sisäisestä kamppailusta ja oman edun tavoittelusta globaaliin suurvaltakisaan. Mario Draghi tuleekin kannustamaan selonteossaan EU:ta rohkeisiin päätöksiin ja pääomamarkkinaunionin viimeistelyyn. Ylikansalliset operaatiot soveltuvat parhaiten digitalisaation, puolustuksen ja vihreän siirtymän eteenpäin viemiseen. Neuvottelut ovat vaikeita, mutta poliittista tahtoa saattaa löytyä puolustuksen ja rajavalvonnan ylikansalliseen vahvistamiseen. Vihreän siirtymän yhteisvastuullinen rahoitus voi olla sen sijaan tiukemmassa.
Perinteisillä korko- ja osakemarkkinoilla omaisuuslajivoittajasta ei alkuvuonna ole epäselvää. Samaan aikaan, kun osakemarkkinatuotot yltävät 10-20 prosenttiin, korkotuotot ovat jääneet vaatimattomaksi. Osakemarkkinoilla nousu on ollut erittäin huipukasta eli muutamat yhtiöt ovat kallistuneet samalla, kun pääosassa yhtiöitä kurssinousua ei olla nähty. Vielä ehtii siis mukaan, jos uskoo, että koronlaskut saavat jatkoa ja markkinanousu laajenee yhä useampiin yrityksiin. Tulosnäkymien osalta kannattaa kurkistaa jo vuoteen 2025, jota aletaan hinnoitella tämän vuoden loppupuolella. Yhdysvalloissa markkinakonsensus ennakoi tulosten kasvavan ensi vuonna runsaalla 10 prosentilla ja Euroopassakin odotetaan vajaan 10 % tuloskasvua. Euroopassa yhtiöiden tuloskertymän vetovastuu siirtyy syklisille yhtiöille, kun rahoituksen hinta laskee. Erityisen houkuttelevia saattavat olla pohjoismaat, jotka tarjoavat vahvan käännepotentiaalin. Kehittyvillä markkinoilla aktiivisalkkuun voi poimia Taiwanista huipputulosta tekeviä teknologiayhtiöitä. Lisäksi Vietnam ja kaakkois-Aasian maat ovat mielenkiintoisia tilanteessa, jossa tuotantoa viedään Kiinan ulkopuolelle. Sijoitusten hajautus on tärkeää globaalisti, toimialatasolla ja lisäksi yhtiöiden keskittymäriskit on tunnettava tarkkaan. Vahvataseiset yhtiöt selviävät rahoitusriskien kanssa velkaantuneita yhtiöitä paremmin. Epävarmuutta on myös siedettävä, jottei markkinakorjauksissa päädy myymään osakeomistuksiaan alehinnoin tai tappiolla.
Korkomarkkinoilla alkuvuoden tuotot ovat olleet monelle pettymys, mutta kärsivällinen sijoittaja palkitaan, jos jaksaa odottaa. Aika on ensiarvoisen tärkeää tilanteessa, jossa korkotason lasku ei tue pitkien joukkolainojen tuottoja. Eurooppalaisen korkosijoittajan on myös luotettava siihen, että EKP eristää Ranska-riskin laajasta euromarkkinasta, hillitsee fragmentaatiota ja takaa velan uudelleenrahoituksen toimivuuden. Näillä oletuksilla eurooppalaiset yrityslainat voivat olla järkevä sijoituskohde ja tasapainottavat koko likvidin salkun tuottoja. Investment Grade -luokitelluissa lainoissa juokseva tuotto on 4-4,5 % ja maksuhäiriöriski matala. Matalamman luottoluokituksen high yield -lainoissa 7-8 % tuottotaso houkuttaa, mutta vuonna 2025 yhä useamman yrityksen täytyy rahoittaa velkansa uudelleen ja rahoituksen hinta nousee näillä rahoituskierroksilla merkittävästi. Maksuhäiriöiden väistäminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta tuottoa saadaan toiveiden mukaisesti. Myös kehittyvillä markkinoilla suosimme valuuttakurssisuojattuja yrityslainoja, joissa juokseva tuotto on 6 prosentin tuntumassa, korkotasoriski valtionlainoja pienempi ja laatu parempi.
Vaihtoehtoisissa sijoituksissa kiinteistömarkkinat ovat olleet selkeimmin uudelleenhinnoittelun kohteena 2023-2024 eikä epävarmuus ole vieläkään täysin poistunut. Markkinakorjauksen jälkeen kiinteistömarkkinoilta löytyy kuitenkin yhä enemmän houkuttelevia sijoituskohteita pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöjen edullisemmat arvostustasot yhdistettynä tulevien vuosien tarjonnan pullonkauloihin ovat yhdistelmä, joka kääntyy tuottavaksi, kunhan arvostukset eivät enää laske. Siihen rinnalle vielä rahoituksen hinnan lasku ja toipuminen voi alkaa. Markkinoiden toipuessa kiinteistörahastojen väliset tuottoerot tulevat olemaan merkittäviä, koska rahastojen sijoituksissa, arvostusperiaatteissa ja rakenteissa on eroja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sijoitussalkkujen suositukset pysyvät pitkälti ennallaan. Perinteisessä korko-osakesalkussa maltillinen osakeylipaino voi olla järkevä, jos sijoittaja kestää markkinaheiluntaa. Yrityslainat taas tasapainottavat salkun tuottoja. Likvidin salkun rinnalle suosittelemme hyvin hoidettuja kiinteistörahastoja, jotka hajauttavat salkun riskejä ja vahvistavat salkun inflaatiosuojaa. Omaisuuslajien sisällä käytämme sekä aktiivisia että passiivisia rahastoja, markkinasta riippuen. Uskomme, että selkeällä ja kärsivällisellä strategialla sijoittaja pääsee mukaan talouden murroksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja selviää siihen liittyvistä haasteista.
Kirsi-Martin, strategi
