Vuosi 2025 - Rohkeiden diilien kulta-aikaa
Tammikuusta 2025 alkaen maailmalla eletään Trumpin komennossa. Politiikassa ennakoitavuus tulee varmaankin vähenemään ja maiden on kyettävä tekemään ”luovia diilejä” paineen alla. Trump ei usko yhteiseen hyvään, vaan pyrkii voittamaan kaiken, minkä voi. Päävastustaja on Kiina, joka laittaa varmasti kaikki paukut peliin. Kiinassa yksityisen kulutuksen pitäisi nousta kasvun ajurina nykyistä tärkeämpään rooliin, kun investointi- ja ulkomaankauppavetoisen kasvupolitiikan näkymä heikkenee. Todellinen haaste heitetään kuitenkin fragmentoituneelle Euroopalle, joka herätetään Ruususen unesta aggressiivisen Venäjän kainalosta. Itäiset Euroopan maat ymmärtävät hyvin puolustuksen merkityksen. Manner-Euroopassa toivotaan edelleen painajaisen päättyvän. Trump onkin luvannut tuoda Ukrainaan rauhan, jolloin Ukrainan läntisen osan jälleenrakennus voisi alkaa. Tämä ostaisi Euroopan asevarustelulle aikaa, mutta ei poistaisi sen tarvetta. Yhdysvallat tarvitsee jatkossa vahvemman Euroopan rinnalleen, kun vastassa on väestöltään ylivoimainen Kiina.
Talouksien kannalta elämme selkeää murrosvaihetta. Vielä ei tiedetä, tuoko digitalisaatio/tekoäly toivotun tuottavuusloikan vai ei. Murros edellyttää joka tapauksessa mittavia investointeja, jotka vauhdittavat talouskasvua yhdessä kiihtyvän asevarustelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien kanssa. Tämä näkyy selkeimmin Yhdysvalloissa, jossa tulevan vuoden BKT-ennustetta on jälleen revisioitu ylöspäin 2-2,5 % haarukkaan. Trump lisää vettä myllyyn ja vauhdittaa taloutta veroalella sekä sääntelyn purkamisella. Valittu politiikka nostaa inflaatioriskejä etenkin, jos paperittomien maahanmuuttajien karkotukset rajoittavat työvoiman tarjontaa ja suunnitellut tariffit laitetaan käytäntöön. USA:ssa inflaatio saattaakin vakiintua tavoitteiden yläpuolelle ja neutraalikorko alkaa nelosella kolmosen sijaan. Euroalueella talouden toipuminen viivästyy, eikä kansallisvaltioiden kireä finanssipolitiikka helpota tilannetta. Ylikansalliset tukipaketit piristäisivät kasvua, mutta nekin ovat poliittisessa vastatuulessa. Jäljelle jääkin rahapolitiikka ja keskuspankilta toivotaan päättäväisiä, taloutta tukevia toimia. Markkinat odottavat EKP:n laskevan talletuskoron 1,5-2,0 haarukkaan, mikä olisi positiivinen uutinen kotitalouksille, kiinteistömarkkinoille ja syklisille sektoreille. Korkojen laskun ohella euroalueen vientikilpailukykyä tukee euron heikkeneminen. EUR/USD-kurssi tasolla 1,0-1,05 EUR/USD-kurssilla eliminoi tehokkaasti 10 % universaalin tariffin vaikutukset.
Korkomarkkinoilla USA:n ja euroalueen korkotasot eriytyvät. Yhdysvalloissa korkotason odotetaan asettuvan 4 % tuntumaan ja pitkät korot sen yläpuolelle. Euroalueella taas keskuspankkikorko on matkalla kohti 1,5-2 % tasoja ja pitkissä koroissa on maittain suuria eroja (2,2-4,0 %). Korko-omaisuuslajeista IG-luokitellut yrityslainat ovat viime vuosina olleet erityisen suosittuja ja lainojen kova kysyntä on painanut IG-lainojen tuottotason 3,5-4 % haarukkaan. Samaan aikaan valtionlainaindeksien ja lyhyen koron rahastojen tuottotasot ovat 3 % tuntumassa. Markkinat ovat tilanteessa, jossa IG-yritystä pidetään joissain tapauksissa turvallisempana sijoituksena kuin verotusoikeudella varustettua eurovaltiota. Totta on, että osa eurovaltioista on velkaisia, kuten Yhdysvallatkin. EKP voi ajoittain sallia yksittäisen maan riskipreemion heilunnan, mutta ei laajaa fragmentaatiota edes 2025. EKP tuleekin käyttämään tasettaan ja varmistamaan, että valtioiden uudelleenrahoitus toimii ja järjestelmät pysyvät vakaina. High Yield -lainoissa tuottotaso on painunut 6 prosenttiin, mikä suojaa sijoittajaa ennakoiduilta 3 % maksuhäiriöiltä, mutta lisäpettymyksiä ei laajemmin saisi tulla. Kehittyvillä markkinoilla valuuttakurssisuojatuissa yrityslainoissa on tarjolla noin 5 % tuottotaso, joka toimii salkun hajauttajana, mutta ei tarjoa merkittäviä lisätuottoja.
Osakemarkkinoilla sijoittajilla on vastassaan kahtia jakautunut markkina. Kourallinen yhdysvaltalaisia yrityksiä on tekoälykehityksen eturintamassa, investoi, tekee hurjaa tulosta ja kerää rahaa ennen näkemättömällä tavalla. Sijoittajat ovat ratkaisseet maariskien ja yhtiövalinnan ongelman käyttämällä passiivituotteita ja pakkaamalla rahaa maailmanindeksiin. Indeksissä yhtiöpainot muokkautuvat kasvutarinoiden perässä. Samaan aikaan perinteisempi osakemarkkina ei kiinnosta. Yhtiöiden arvostukset ovatkin painuneet alle 20-vuoden mediaanin, tuloskasvunäkymä ei vakuuta eikä paksumpi osinkovirtakaan houkuta. Rohkea sijoittaja voi siis tavoitella tulevanakin vuonna huipputuottoja keskittämällä varansa USA:han ja Magnificent 7 -yhtiöiden tuhkimotarinaan. Strategian menestys vaatii kaksinumeroista tuloskasvua pitkälle tulevaisuuteen eikä pettymyksiin ole varaa. Markkinaheiluntaan pitää myös olla valmis. Hajautetummassa osakesalkussa USA:n osakkeiden rinnalla on edullisempia markkinoita. Hajautetun salkun tuotto-odotus on 8-10 % vaatimattomallakin tuloskasvulla, edullisilla arvostuksilla ja perinteisellä osinkovirralla. Pohjoismaisissa osakkeissa on erityisen vahva käännepotentiaali, kunhan korkotaso saadaan neutraloitua ja pohjoismainen reunamarkkinakin alkaa kiinnostaa. Kehittyvillä markkinoilla arvostukset ovat edullisia, mutta geopolitiikka jarruttaa sijoittajien ostointoa. Kaakkois-Aasia on geopoliittisesti vakaampi sijoituskohde kuin Kiina ja sieltä löytyy runsaasti edullisia vahvataseisia yhtiöitä, joiden tulosnäkymä on hyvä.
Vaihtoehtoisissa sijoituksissa kiinteistömarkkinat ovat olleet globaalisti uudelleenhinnoittelun kohteena 2023-2024 ja epävarmuus alkaa hiljalleen helpottaa. Kiinteistömarkkinoilta löytyykin yhä enemmän houkuttelevia sijoituskohteita pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöjen edullisemmat arvostustasot yhdistettynä tulevien vuosien tarjonnan pullonkauloihin ovat yhdistelmä, joka kääntyy tuottavaksi, kunhan arvostukset eivät enää laske. Siihen rinnalle vielä rahoituksen hinnan lasku ja toipuminen voi alkaa. Markkinoiden toipuessa kiinteistörahastojen väliset tuottoerot tulevat olemaan merkittäviä, koska rahastojen sijoituksissa, arvostusperiaatteissa ja rakenteissa on eroja.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sijoitussalkkujen suositukset pysyvät pitkälti ennallaan. Perinteisessä korko-osakesalkussa maltillinen osakeylipaino voi olla järkevä, jos sijoittaja kestää markkinaheiluntaa. Osakesalkussa suosimme laajasti hajautettua strategiaa. Korkosalkku tasapainottaa osakesalkun tuottoja. Likvidin salkun rinnalle suosittelemme hyvin hoidettuja kiinteistörahastoja, jotka hajauttavat salkun riskejä ja vahvistavat salkun inflaatiosuojaa. Omaisuuslajien sisällä aktiivisijoittaminen kasvattaa sijoituskohteiden tuntemusta ja antaa lisää välineitä riskienhallintaa. Uskomme, että suoraviivaisella ja kärsivällisellä strategialla sijoittaja pääsee mukaan talouden murroksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja selviää siihen liittyvistä haasteista.
Kirsi Martin, strategi
